Elikkäs kesä meni ja syksy on taas saapunut. Kesä meni ihan vaan lomaillessa ja löhöillen. Aurinkoa oli riittävästi ja lämmöstä saatiin nauttia. Asunnon lämpötilakin kohosi aina sinne +32 asteeseen, joten mikään näpertely ei tullut kysymykseenkään.
Nyt taas ajatukset alkaa kulkea kirkkaina, kun vihdoin asunnossa on viileämpää :D
Kirppareita on taas kierretty ahkerasti ja tein ihanan löydön. Vanhan nahkalaukun, kunto oli mitä oli ja hinta aika suolainen. Ensin laukku saikin jäädä pöytään odottamaan uutta omistajaa joka antaisi sille uuden elämän.
Näin kuitenkin laukusta seuraavana yönä unta ja minun oli palattava hakemaan laukku, vaikka hinta kirpaisi ja kevensi kukkaroani melkoisesti.
Juu piilotin laukun kyllä ensin tuolta paremmalta puoliskoltani, koska hepulin se olisi saanut nähdessään laukun!
Kuvat ei kerro koko totuutta laukusta. Likainen ja pölyyntynyt laukku kyllä oli mutta nahka ja yleisilme laukussa oli täysin kunnossa, mutta kuitenkin en siinä kunnossa laukkua olisi viitsinyt käyttää.
Hetki siinä meni kun mietin ja etsin tietoa siitä mitä nahalle täytyy tehdä, että sitä voi "elvyttää". Onneksi kaapista löytyi nahalle sopivaa puhdistusvaahtoa, jolla sain puhdistettua laukkua ensin. Sitten kiillottelin ruosteisia metalliosia ja lopuksi öljysin laukun parafiiniöljyllä. (kiitokset vaan taas isälle siitä, että joskus tällaista oli minulle mukaan laittanut ihan johonkin toiseen tarkoitukseen!)
Tässä sitten lopputulos, voin ylpeänä sitä mukanani kannella!
Laukku sai uuden elämän, vaikka näyttääkin vielä juuri niin vanhalta kun on!
Juu, posti toi minulle eilen paketin, mikä sisälsi vanhaa kunnon jeesusteippiä! Kylläkin kuviollista, tuolla se pöydällä odottelee. Saas nähdä mitä syntyy vai syntyykö mitään!
Flunssa pääsi minut yllättämään ja hidasti vähän menoani joten oli hyvää aikaa jatkaa sukkaoperaatiota.. Olihan ne vähän pahasti vaiheessa, ja pelko alkoi jo olla että ne eivät ehdi valmistua.
No kuitenkin sain kaivettua puikot taas esille ja vihdoin valmista tuli!
Aluksi oli kyllä tarkoitus tehdä vaan harmaat sukat, mutta olisi ne kyllä olleet vähän liian tylsät minulle :D
Joten lisäsin vähän väriä!
Varsiin päätin vielä laittaa virkatut rusetit koristeeksi!
Enää ei haittaa vaikka Juhannuksena olisikin kylmä!
Seikkailin tuolla internetin ihmeellisessä maailmassa, ja löysinpäs taas niiiiiin paljon ideoita joita oli kokeiltava.
Vuorossa oli kankaanpainanta! Ensin oli vaan haettava kaupasta kangasväriä.
Palapelin palat puuttui joten päätin, että itsetehdyt saavat kelvata tähän hommaan! Sitten vaan töpöttämään väriä!
Ihme ja kumma en saanut sotkettua väriä mihinkään muuhun kuin siihen minne oli tarkoitus. Olihan kyseessä kuitenkin valkea toppi ja musta kangasväri!
Lopputulos oli sitä mitä piti!
Hiljaiseloa on hetki ollut, kun yllättäen sain ystävän kylään, eikä sitten viitsitty pistää askartelukerhoa pystyyn.
Jotain kuitenkin tuli tässä tehtyä. Seuraava kaveri pyyteli lusikkakoruja joten niitä tuli taas tehtyä.
Samalla kun koruja tein niin ajattelinpa että ehkä uusi omistaja haluaa rasian koruille. Pahvista nopeasti taittelin rasian rannekorulle.
Niin ja löytyihän se oma porakone, toki tässäkään hiustenväri ei pettänyt taaskaan ja parempi puoliskoni sai hyvät naurut. Olen siis omistanut pienen käsivaralla toimivan porakoneen jo pitkään, mutta jotenkin ajattelin että se ei tähän hommaan sovellu. Plus olin jo unohtanut miten homma pelittää, ja viime kerralla kaikki ei mennyt ihan putkeen. Niinpä olin haudannut ideat porailla yhtään mitään, ettei vaan tule sanomista! Päätin kuitenkin kaivaa poran esille, ja siitä riemu ratkesi. Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta! Onneksi kuitenkin sain reiät lusikoihin ja homma jatkui.
En tietenkään saanut itse porata vaan minulle haluttiin näyttää miten homma toimii.
Tuli siinä kaiken kommellusten sivussa tehtyä korvakorut piristämäään päivää. Joskus siis olen haalinut jostain itselleni vanhan näppäimistön ja tässä sitten oli lopputulos.
Homma oli nopea ja erittäin helppo! Sainpahan jotain uutta kun lähdin kauppaan ruokaostoksille!
Ihana karvaystäväni Danny on innokas bloggaaja ja toki myös askartelija. Danny ei vaan ehkä itse tiedä että välillä hankaloittaa hommia, vaikka kuinka apuna yrittää olla!
Nyt kohti uusia ideoita! Jospa hetkeksi edes unohtaisin nämä lusikat ja keksisin jotain uutta.
Juu ja niin Juhannussukat edistyy! Toinen jo valmiina, mahdollisuudet on siis saada ne valmiiksi Juhannukseksi! :D
Ystävä ihastui lusikkarannekoruun ja halusi itselleenkin sellaisen, toki ihan omilla lusikoillaan. Se oli siis jatkoa lusikkakoruille. Rannerengas syntyi jo vanhasta muistista. Hieno siitä tulikin ja uusi omistaja oli iloinen, olihan korussa hänen omat nimikirjaimet.
Mutta jäljelle jäi lusikan kuppiosa. Jotain käyttöä niillekin tulisi keksiä, niin saa koko lusikat käytettyä. Olihan sentään kyseessä ystäväni syntymälahjaksi saadut lusikat. Hetken mietittyäni niistä tuli sitten korvakorut! Koko lusikka oli käytetty!
Ystäväni sai uudet korut juhliin ja sattui violetit helmetkin juuri hänen mekkoonsa sopivaksi!
Mää oon niin hurahtanu näihin lusikoihin! :D
Olin pääkirkolla hakemassa vähän uusia ideoita. Sieltä löyty hyvinkin yksinkertainen ohje kangaskassin tekemiseen. Liimaharsolla huopaa kiinni kassiin ja valmista. Päätin sitten ottaa kivaa huopaa, liimaharsoa ja kassin mukaan, varsinkin kun myyjä kehui kuinka helppoa tämä on! Ja olihan nykyinen kassi jo aika huonossa kunnossa.
Helppoa kyllä, mutta joku oli unohtanut kertoa minulle miten kova kissani on askartelemaan!
Pieniä hankaluuksia oli leikata mieleisiä kuvia irti.
Kuvat leikattu, liimaharsosta samanlaiset palat ja sitten silittämään. Kaikki sujui muuten loistavasti kunnes piti aloittaa suojapaperin irroitus! Ilman kynsiä oli tosi kivaa! Hermo siinä meinasi mennä, mutta loppujen lopuksi sain suojapaperinkin irti ja viimeinen silitys!
Olin ehkä aluksi vähän hätäinen, joten sain silittää useampaan otteeseen kiinni niitä kuvia. Kassi tuli kuitenkin valmiiksi!
Kirpparilta löydetyt hopealusikat pyörivät mielessä jatkuvasti, joten oli kaivettava ne laatikosta ja laitettava mietintämyssy päähän..
Periaatteena oli että tämän on yhden lusikan työ..
Työkalut esille ja työstämään.
Vähän vasaralla hakkausta naapureiden iloksi..
Kyllä se hopea pihtien kanssa taipuu nätisti. Tietysti rosoisuutta näkyy koska täysin vapaalla kädellä kaiken tein, eikä apuna ollut mitään muottia.
No lopputulos oli yllättävän hyvä jälleen. Ainakin omaa silmää lopputulos miellytti, vaikka pinta ei täysin tasainen ole, mutta eipä sormuksen omistajakaan ole täysin täydellinen.
Melko kieroon sain hopealusikan.
